Millä lailla sinä opit? Meillä jokaisella on omat mieltymyksemme. Usein puhutaan oppimistyyleistä. Ihmisen muisti tallettaa asioita monissa eri muodoissa.
Pitkäkestoisessa muistissa on erilaisia osa-alueita:
  • episodinen muisti, joka sisältää henkilökohtaisen elämän tapahtumia;
  • toimintatapamuisti, joka sisältää erilaiset liikeradat ja toimintaan liittyvät rutiinien ajalliset sarjat;
  • visuospatiaalinen muisti, joka tallettaa tilakokemukseen ja näköhavaintoihin liittyvää muistitietoa sekä
  • semanttinen tietomuisti, joka sisältää sanallisessa tai matemaattisessa muodossa olevaa muistiainesta.
Nämä kaikki pitkäkestoisen muistin alueet toimivat yhdessä ja tukevat toisiaan. Vaikka jokin aistikanava voikin olla tietyllä ihmisellä vahva ja mieluinen, olisi hyväksi käyttää monipuolisesti eri aistikanavia oppimiseen.

Lukeminen



Kirjoittaminen


Muistiinpanot

muistiinpanoja tehdään esimerkiksi:
- taululta, opettajan kalvoista
- opettajan puheesta
- oppituntikeskustelusta
- oppikirjaa luettaessa

Muistiinpanojen tekemiseen liittyy eräitä hankaluuksia:
- kirjoittaminen vie huomiota kuuntelemiselta
- kaikkea ei ehdi kirjoittaa
- jos yrittää kirjoittaa tärkeimmät asiat, ei tiedä, mikä on tärkeintä
- pelkkä muistiinpanojen kopioiminen ei edistä oppimista, toisaalta muistiinpanojen avulla voisi tehostaa oppimista ja vähentää muistivääristymiä
- muistiinpanojen avulla asian kertaaminen on nopeaa

Visuaaliset muistiinpanot
Muistiinpanojen tekemisestä Wikipediassa

Opettajan puheesta: Opitko hyvin kuulemalla? Keskity kuuntelemaan ja poimi muitiinpanoihisi avainsanoja. Avainsanojen silmäileminen palauttaa kuullun asian mieleen. Muistiinpanojen lyhytkin kertaaminen vähentää muistivääristymiä siinä vaiheessa, kun asia tallettuu pitkäkestoiseen muistiisi.

Avainsanat: Tieto tallettuu muistiimme merkitysrakenteina. Merkitykset voivat olla asiayhteyksiä tai omiin kokemuksiimme liittyviä yhdistäviä tekijöitä. Avainsanoista voi muodostaa käsiteltävän asian rungon. Avainsanat esiintyvät otsikoissa ja toistuvat esimerkiksi opettajan tekemissä jäsennyksissä tai kirjassa olevissa tiivistelmissä. Avainsanojen välisiä yhteyksiä voi ilmaista noulilla ja yhdysviivoilla miellekartoissa.

Avainsanojen poimiminen muistiinpanoihin jättää aikaa kuuntelemiselle, mutta muistiinpanoja voi joutua prosessoimaan myöhemmin. Eräs metodi, jossa hyödynnetään avainsanoja on Cornell Notes, ks. ohjeet Teekkarin tehopenaalista Cornell Notes -menetelmässä muistiinpanopaperi jaetaan kolmeen alueeseen: tee ensin muistiinpanot taululta, opettajan puheesta tai lukemastasi kirjasta, sen jälkeen poimi avainsanat ja tiivistä vielä lopuksi ydinviesti yhteen muistettavaan lauseeseen. Cornell-muistiinpanojen pohja näyttää tältä, alla ladattavana tiedostona:


Avainsanoja voi poimia esiin tekstistä alleviivaamalla, yliviivaamalla tai rengastamalla. Kynän kanssa lukeminen on suositeltavaa. Visuaalisilla keinoilla voi myös auttaa muistia yhdistämään asioita keskenään. Väreillä, symboleilla, numeroinneilla tms. voi korostaa yhteenkuuluvia asioita. Keskiseistä asioisa voi luoda myös mielikuvan, jonka avulla kokonaisuus hahmottuu ja palautuu mieleen.

Käsitekartta tms.: Käsite- tai miellekartan tekeminen onnistuu, kun kokonaisuudesta on olemassa jonkinlainen perusjäsennys. Siksi kartta kannattaa tehdä vasta luennon tai tekstin lukemisen jälkeen, miettimällä ja ajatuksen kanssa. Karttoja olisi hyvä täydentää tai tehdä uudelleen opiskelun edetessä.

Kartan tekemisessä on tärkeää, että pystyy poimimaan tärkeät asiat nopeasti: yhdellä silmäyksellä näkyy, mihin asiat liittyvät. Käsite- ja miellekartat ovat hyviä erityisesti visuaalisesti oppiville. Kartoissa voi käyttää nuolia, kuvia, värejä, ja symboleja. Vaikutussuhteita voi osoittaa viivoilla ja nuolilla. Kartta auttaa hahmottamaan asian rakennetta. Karttoja voi käyttää myös ryhmätyön työvälineenä. Vasikka karttojen tekeminen on aluksi työläämpää kuin sanallisten muistiinpanojen, jatkossa ne ovat toimivampia, esim. korjaaminen on helppoa, samoin täydentäminen. Hyvän kartan avulla asian esittely toisille onnistuu hyvin. Kartat muistuttavat aivojen tapaa tallentaa tietoa merkityssuhdeverkostona.

Käsitekartalla voi ilmaista hyvinkin laajan kokonaisuuden, kuten Piisilmä eli Esko Lius käsitekartassaan Umberto Econ kirjan Ruusun nimi juonen.

Tekstin suunnittelu

Esitä itsellesi kysymyksiä, kun suunnittelet tekstiä
  • Kun luonnostelet tekstiä, kirjoita sisältöön liittyviä asioita ensin paperille sitä mukaa, kun niin juolahtaa mieleesi.
  • Esitä sitten itsellesi mahdollisimman paljon erilaisia kysymyksiä. Kirjoita vaikka paperille kaikki kysymyssanat, joita muistat ja muotoile niiden avulla kysymyksiä.
  • Mieti näkökulmaasi. Yritä etsiä ensimmäiseksi mieleesi tulleen näkökulman rinnalle muita näkemyksiä.
  • Ole tarkkana sen suhteen, mitä kysytään. Lue kysymys vähintään kuusi kertaa hitaasti. Rajaa pois niitä asioita, joita ei kysytä.
  • Ajattele kriittisesti. Sovella yleistietojasi ja muissa oppiaineissa oppimaasi.
Hahmottele tekstin kirjoittamista varten sisällysluettelomainen runko. Suunnitelma on lyhyt, mahtuu yhdelle A4-sivulle ja sisältää väliotsikoita, jotka ohjaavat kirjoittamista. Väliotsikointia ei tehdä itse tekstiin, jos kyseessä on aine tai reaalivastaus. Tutkielmaan sen sijaan kuuluu väliotsikointi.

Essee (lukiossa, yliopistossa)


Reaaliaineen essee tarkoittaa pienimuotoista tutkielmaa annetusta aiheesta. Näin ollen esseessä tulee pyrkiä seuraavien kriteerien täyttämiseen. Taitavaan kirjoittamiseen vaaditaan taitoa hahmottaa tekstin punainen lanka sekä itselle että lukijalle. Jos kirjoittaja ei itse hahmota keskeisiä asioita, hänen ilmaisustaan tulee poukkoilevaa, epäloogista ja sekavaa.

  • mahdollisimman monipuolinen käsittely
  • olennaiseen keskittyminen (valikointi)
  • tieteellisten termien oikea käyttö
  • yleensä kannattaa lähteä käsitteen (tärkeimmän) määrittelystä
  • oikeasta asioiden painotuksesta kannattaa huolehtia (pääasioille enemmän painoa)
  • tärkeä asia tulee ilmaista riittävän painavasti
  • älä kirjoita olennaista asiaa sivulauseessa, älä liioin tunge yhteen lauseeseen useita tärkeitä asioita
  • painava asia tulee ilmaista riittävän painavasti
  • vastattava kysyttyyn asiaan eli keskityttävä valikoimaan laajasta aineistosta otsikkoa vastaavasti
  • problematisointi ja ongelmien esille ottaminen tuo syvyyttä
  • asiat ilmaistava yksiselitteisellä ja ymmärrettävällä kielellä
  • asioita ei saa esittää liian yksinkertaisen mustavalkoisina tosiasioina
  • heikentäviä ja rajoittavia ilmaisuja kannattaa käyttää
  • oppiaineen teorioiden esille ottaminen ja soveltaminen tärkeää
  • muistettava käsiteltävien asioiden mahdollinen moni-ilmeisyys

Harjoitus, jossa pareittain samasta otsikosta kirjoitetaan joko äidinkielen essee tai reaalivastaus. Harjoitus on parasta toteuttaa opettajan johdolla.


Kirjoittamiseen liittyviä linkkejä

Tampereen yliopiston Verkkotutor Kirjoittamisen prosessista ja prosessikirjoittamisesta
Oulun yliopisto: Kirjoittamisen perusteita

Kuunteleminen



Keskustelu



Matemaattiset taidot



Muisti